Vuove-menetelmä

ammattitaitoa jo vuodesta 1998

Järjestelmän nimi Vuove tulee sanoista vuotovesi. Menetelmän tarkoituksena on kartoittaa viemäriverkostoon sisään vuotavien vesien määrää. Vuotovesimäärä kartoitetaan tehdyn suunnitelman mukaisesti ja määrät ilmoitetaan mittapisteväleittäin. Mittapiste on useimmiten risteyskaivo, jolloin samasta pisteestä saadaan tietoa mahdollisimman monesta suunnasta.

Mittaukset tehdään palvelutoimintana koulutettujen mittaajien toimesta. Mittausten jälkeen kerätystä aineistosta laaditaan raportti, joka lähetetään asiakkaalle ja sen sisältö esitellään. Raportti koostuu tekstiosasta ja kuvaosasta (Word), tietokannasta (Excel) sekä mittausalueen karttakuvasta (autoCad). Kaikki mittauksista kerätty tieto tallennetaan muistitikulle joka on kiinnitettynä raportin takakanteen. Muitakin formaatteja voidaan käyttää tarvittaessa.

Vuove-menetelmän käyttömahdollisuuksia

Järjestelmällä voidaan tehdä määrämittauksia eli mitata virtaamia linjan eri osista. Sillä voidaan mitata vuotoveden suhteellista osuutta virtaamasta sekä vuoto- ja jäteveden absoluuttista määrää. Sillä saadaan selville vuotoveden lisääntyminen mittapisteiden välillä. Sillä voidaan tehdä laajoja aluevertailuja tai pienemmät alueet voidaan tutkia tarvittaessa kaivo kaivolta. Sitä käytetään saneeraussuunnittelun apuna sekä jo saneerattujen alueiden kunnostustöiden onnistumisen kontrollina.

Menetelmää voidaan käyttää myös puhdasvesivuotojen paikallistamiseen, jos osa vuotavasta vedestä kulkeutuu viemäriverkostoon. Menetelmällä on löydetty useita puhdasvesivuotoja, vaikka niiden olemassaoloa ei ole tiedetty tutkimusaikana. Jos vuodon tiedetään olevan olemassa mutta sen sijaintia ei tiedetä, voidaan kentällä liikkua nopeasti ja tehokkaasti laatumittausten avulla. Tällöin mittaaja ei ole kiinnostunut virtaaman suuruudesta vaan laatuparametrien arvoista.

Vuove-menetelmää voidaan käyttää myös muiden viemäriverkostoon sisään purkautuvien vesien ja muiden nesteiden purkukohdan paikallistamiseen. Sellaisia ovat esimerkiksi meriveden purkautuminen verkostoon sen saavutettua tietyn pinnankorkeuden, joki- tai järviveden purkautuminen tai jostakin muusta purkautumiskohdasta viemäriverkostoon tulevan veden purkukohta.

Vuove-menetelmässä mitataan veden laatua ja virtaamaa erikseen kaikista kaivoon tulevista putkista. Mittaaja näkee reaaliajassa mitattavan linjan vuotomäärän ja -osuuden. Tämä mahdollistaa sen, ettei vuotamattomia tai tutkimusalueen keskivertovuotomääriin suhteutettuna lievästi vuotavia linjoja mitata turhaan vaan mittaussuunnitelmaa muutetaan tarpeen vaatiessa.

Tilavuusvirran mittaus perustuu pintaveden nopeuden ja virtaavan veden poikkileikkausalan tuntemiseen. Virtaamanopeus mitataan kahdella ponttonilla kelluvan siipipyörän pyörimisnopeuden avulla.

Poikkileikkausala lasketaan putken geometrian ja nuolikorkeuden avulla. Kelluva siipipyörä on teleskooppivarren avulla nostettu mitattavan putken yläreunaan siten, että pyörä on vapaasti kääntyvän akselin avulla tietyssä kallistuskulmassa maan vetovoima-akseliin nähden. Kallistusta mitataan kiihtyvyysanturilla.

Vuove-ohjelma käsittelee nopeus- ja kallistustiedot yhdessä laatuparametrien kanssa ja lopputuloksena ovat tietokantaan tallentuvat koordinaattisidotut mittaustiedot vuotoprosentteineen. Vuotoprosentin lisäksi raportointivaiheessa verrataan myös jokaista laatuparametria toisiinsa eri mittapisteillä.

Vuove-ohjelma laskee vuotoprosentin menetelmän kehityksen alkuvaiheessa suoritetun veden laatututkimuksen perusteella. Koska jokaisesta kaivoon tulevasta putkesta mitataan virtaama ja vuotoprosentti, saadaan selville mittaussuunnasta tulevan vuotoveden määrä litroina sekunnissa. Mittapisteväleittäin voidaan poistaa edellisen pisteen vuotomäärät ja näin saadaan todellinen vuotovesimäärä mittapisteiden väliltä.